Minulla oli taas niin korkean tason kynnys kirjoittaa yhtään mitään tänne blogiin. Tuntuu, kuin minulla ei kerta kaikkiaan olisi mitään nerokasta, tai sitten vähemmänkään nerokasta mielipidettä bloggauksesta. Tai ainakaan minulla ei tuntunut olevan mielipidettä KIRJASTOAMMATTILAISENA. Ehkä tämä alleviivaus aiheutti minussa heti allergiaa - miksi minulla pitäisi olla mielipide juuri kirjastoammattilaisena? Enkö voisi omata mielipidettä myös asiakkaana? Erityislapsien äitinä? Vaimona? Naisena?
Vai otanko tämän nyt liian vakavasti? Minne katosi se viimevuotinen lapsenomainen ihmettelyn ilo uusien asioiden äärellä? Milloin tästä tuli tämmöistä pakkopullaa? Väkisin suorittamista, sanomista asioista, joilla ei juurikaan tunnu olevan merkitystä. Siis lukeeko tätä blogiakaan kukaan?
Tämä menisi ihan synkistelyfiiliksissä, ellen kertoisi teille myöskin, ettei jouluun ole pitkä aika ja on mitä mainioin aika varustautua sukkapuikoin ja lankakerin ja katsoa seuraava video:
Kommentit