No mikä ettei. Edellä Riku arveli, ettei blogin pitäminen olisi laiskan ja epäsosiaalisen ihmisen hommaa. Minulle taas tuli ajatus, että eikö se voisi olla juuri sitä. Nimittäin oiva pakokeino  työväline myös kirjastossa silloin kun nimenomaan on oikein epäsosiaalinen olo ja ehkä laiskottaakin. Ei muuta kuin asiakaspalvelutiskiltä takahuoneeseen blogipäivityksen pariin. Tätä metodia minä taisin aika onnistuneesti käyttää kotirouva-aikoinani; siivouspäivänä oli aina kovasti kirjoitettavaa ja kaikista parhaimmat postausideat tuntuivat jostain syystä tulevan juuri silloin kun olisi pitänyt putsata altaiden hajulukot tai uunin tuhkaluukut.

Eihän ne lukot ja luukut koskaan kuitenkaan itsestään puhdistuneet ja kirjastossakin aineisto vaan on jotenkin lainauskuntoon saatettava ja asiakkaat palveltava myös kasvotusten. Ehkä blogitekstin kirjoittaminen voisi kuitenkin joskus toimia pontena sille "oikealle työlle", sivutuotteena mahdollisesti iloa (tai ahdistusta) myös lukijoille, niille muutamille, jotka sitä kirjaston blogia saattavat seurailla.

Sunnuntaiaamunsa ratoksi pohdiskeli Maria