lauantai, 22. syyskuu 2018

Blogit kirjaston työvälineenä...?

Tutustuin eri kirjastojen blogeihin ja löysin monenlaisia asioita niistä. Löytyi esim. kirjastojen henkilökunnan julkaisemia ajatelmia kirjastotyöstä ja muistakin alaan liittyvistä asioista. Löytyi myös kirjavinkkauksia ja kirjaesittelyjä. Luin myös kuinka tärkeä kirjasto on meille ja kirjasto on kuin olohuone, sosiaalinen kohtaamispaikka.

Itse olen lukenut ruoka-, käsityö-, terveys-, liikunta- ja eläinaiheisia blogeja enemmän. Olen löytänyt niistä kulloinkin tarvitsemia ohjeita ja vinkkejä ongelmiini ja tiedonnälkääni. Ehkä näitä eri kirjastojen blogeja kannattaisi lueskella enempikin niin saisi tietoa ja ajatuksia muualtakin päin. Voisi löytää uusia ja fressejä nakökulmia ja vinkkejä.

Blogit ovat hyviä viestintäkanavia muiden joukossa. Eihän ne tietenkään tavoita kaikkia ihmisiä kun kaikki ihmiset eivät lue blogeja kirjastoista ja alasta yleensä. Mutta joka on kiinnostunut niin varmasti löytää asioita koskien kirjastoja. Ei kaikilla kirjastoilla edes vielä ole omaa blogia ja ei varmaan kaikille taida tullakkaan. Näitä some-kanavia on aika useita niin en tiedä ovatko ihmiset kiinnostuneita lukemaan kaikkea, mutta onhan monilukutaitoa että osaa valita. Mielestäni tässä olisi vähempi parempi kuitenkin.

Isoissa kirjastoissa olisi varmaan paremmat resurssit pitää yllä ja päivittää näitä blogeja. Pienissä kirjastoissa kun on henkilökuntaa niin vähän ja aika ei näin riitä kaikkeen somekanavien päivittelyyn. Mutta mikäs siinä jos kirjastolta löytyy innokas näppäräsorminen ja hyvän ajatuksen juoksun omistava virkailija tai muu bloggaaja niin antaa vaan mennä :) :)

- minnaks -

 

 

 

perjantai, 14. syyskuu 2018

Blogit kirjaston käytössä

Sopiiko blogikirjoittaminen kirjaston työkeinoksi?  Yhden työharjoittelun kirjastokokemuksella ja olemattomalla somen käytöllä varustettuna en ehkä ole paras henkilö vastaamaan tähän.  Yritän kuitenkin...

Uppouduin tutkimaan eri kirjastojen blogeja, jotta olisi edes jotain pohjaa mihin perustaa mielipiteeni.  Sellaiset blogit, joissa kirjaston eri työntekijät voivat vaikka suositella mielilukemistaan tai tuoda esille kirjastolle suunnitelmissa olevia tapahtumia tai kehittämisajatuksia toimivat mielestäni hyvin.  Myös erilaiset raportoinnit kehityshankkeista ja muusta toiminnasta olisivat varmaan blogikirjoituksiin sopivaa ainesta.  Se, kuinka niistä saadaan kiinnostavia ja koukuttavia, riippuukin sitten kirjoittajan ilmaisutaidosta!  Blogit sopisivat ehkä myös korvaamaan tai täydentämään esim. lukupiirin tyyppistä toimintaa.  Osallistujien kommentit toisivat uuttaa näkökulmaa blogiin ja se voisi toimia keskustelualustana. 

Blogissa voi mennä syvemmälle asiasisältöihin kuin Facebookin tyyppisessä julkaisukanavassa.  Se voisi siten olla syventävä ja täydentävä väline Facebookin tai kotisivujen lisänä.

Toisaalta blogit ovat hidas tapa reagoida asioihin.  Blogikirjoittelun henkilöityminen asettaa myös tiettyjä rajoja tällaisen kansalaispalvelun kuin kirjaston mahdollisuuksille käyttää kovin henkilölähtöisiä mielipiteitä omassa viestinnässään.  Päätettävä on, kuka valvoo kirjoitusten sisältöä ja huolehtii, että luettavissa on aina uutta ja mielenkiintoista aineistoa.  Riittääkö kirjaston resurssit?

Siis sopiiko blogikirjoittaminen kirjaston työkeinoksi vai ei?  Sanoisin, että tilanteen ja kirjaston mukaan.  Asiat harvoin ovat mustia tai valkoisia.  Niin uskon olevan tässäkin tapauksessa.  On tilanteita joihin blogit eivät ole paras mahdollinen kanava ja toisaalta on tilanteita, joihin blogi sopii kuin hattu päähän...    tai kirja kirjastoon!

- näin mietti Erja

perjantai, 14. syyskuu 2018

Kehityksen jarruna vai kaasuna?

Miksi kaikki muuttuu? Miksei kirjojen lainaus enää riitä asiakkaille? 

Opiskelujen alussa olin todella vastahankaan kaikkea kehitystä kirjastoissa. Tarkoitan sähköisiä palveluita, oma toimikirjastoja jne. Ymmärsin kyllä jo silloin että kirjastojen täytyy kehittyä mukana ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Mutta pelottaa ajatus että henkilökohtainen asiakaspalvelu loppuu kokonaan. Toki ymmärrän että parempi itsepalvelukirjasto kuin ei kirjastoa ollenkaan.

Blogin käyttö kirjaston työvälineenä on mielestäni haastava. Blogille pitäisi olla useampi päivittäjä jotta tekstejä tulisi säännöllisesti ja seuraajien mielenkiinto pysyisi yllä. Itse haluaisin lukea kirjavinkeistä, uutuuksista ja tietysti kirjaston tulevista ja olleista tapahtumista päivityksiä. Jokin punainen lanka blogilla kuitenkin pitäisi olla että se erottuisi joukosta. Mietin kuitenkin että riittääkö pienissä kirjastoissa blogiin vaadittavaa määrää aineistoa vai olisiko jokin muu some kanava parempi. Kirjastokimpat voisivat suunitella yhteisiä blogeja ja vaikka vastuu viikkoja niin bloggaaminen ei olisi liian työlästä pienille kirjastoille joissa on vähän henkilökuntaakin. Näkyvyyttä blogeilla kuitenkin saa ja tulevat kirjaston käyttäjät viettävät paljon aikaa somessa ja sen kautta markkinointikin pitää tulevaisuudessa suunnitella ja hoitaa.

- Tuulia

keskiviikko, 12. syyskuu 2018

Synkkä yksinpuhelu

Internetin ihmeellisessä ja arvoituksellisessa viidakossa käy kirjastokin kamppailuaan tulla nähdyksi. Yhä useampi tunkee nuppiaan viidakon sokkeloihin ja katsoo sisään; mitä sieltä löytyy. Ajan hermoilla tämä valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio käyttää työkalujaan ynnä verkostojaan, jotta löytää polkunsa sokkeloiden läpi. Sieltä täältä polkua, tykättyjen ja jaettujen kohtaamispaikkojen uumenista löytyy jo nykyään harvinainen, kylmä, jätetty leirinuotio, jonka tuhasta ja hiilloksista voidaan lukea kyhääjänsä selontekoa, mielipidettä, kantaa tai yksinpuhelua. Yksinäisen polun varella tähän voi pysähtyä ja tarkastella tekijänsä mietteitä, huomatakseen vain, että tie jatkuu jatkumistaan. Ehkä nuotiolta voi löytyä henkistä lämmöntuojaa tai vinkkiä haarautuville poluille. Löytyykö kultakätkö sateenkaaren lopusta tai voimaa haaveille, jonka vuoksi jaksan nousta aamulla? Joihinkin joku on jättänyt oman kannustuksensa tai sanottavansa, mutta kuta syvemmälle katsoo, sitä harvemmaksi kiinnostus käy. Kohtaamispaikat sen sijaan ovat näkyvillä, helppolukuisia, parin painalluksen päässä, viestiä on vähemmän ja pidot ovat ytimekkäät. Mieli ei tee syventyä nuotioon kun kohtaamispaikka kamppailee huomiosta, mutta voin havaita kaikista niistä viisaita ajatuksia. Pienikin viisaus tosin lämmittää kohtaamispaikkoihin kyllästynyttä mieltä, vaikka se olisikin jätetty siihen jo aikaa sitten. Huomaan viihtyväni silloin näillä leirinuotioilla.

Nopeimmat syövät hitaat, kuuluu vanha viidakon sananlasku, eikä helpotus nosta päätään tässä loputtomassa pöheikössä, kun kirjavimmat ja suosituimmat paikat vievät kaiken huomion. Kirjasto on siinä viisas, että se käyttää vahvuuksiaan hyödykseen ja panostaa niihin juuri näillä suosituimmilla kohtaamispaikoilla. Blogikirjoitukset syrjäisenä luonteenaan eivät tässä asiassa pysty kilpailemaan näiden kanssa ja ehkä on parempikin. Syvemmät mietteet ja ruodinnat löytyvät omista rauhallisista paikoistaan juuri niille, jotka haluavat niitä tarkemmin syynäillä ja joilla on aikaa ajatuksille.

-Markus

.  

tiistai, 11. syyskuu 2018

Blogin käyttäminen työvälineenä kirjastomaailmassa, Atte

Blogin avulla voi mainostaa kirjaston palveluita. Esim. Seinäjoen kirjaston sivuilla on bloginsa: Kirjastoja, ihmisiä ja elämää. Siellä mainostettiin esimerkiksi tämän vuoden kirjastohaastetta elokuussa. Siellä kirjaston työntekijät jakavat omia kokemuksiaan kirjoista, elokuvista ja muusta kirjaston aineistosta. Myös kirjailijavierailuja voi mainostaa ja kaikkia muitakin, esim. muusikoiden vierailuja. Lukuneuvoja.blogspot.com tarjoaa lukijalleen paljon vinkkejä ja pohdintaan kirjallisuuteen liittyen. Tärkeää on, että ahkera kirjastonkäyttäjä haluaa käyttää aikaansa kokemuksiensa jakamiseen ja mainostaa näin kirjaston palveluita ja kirjastoa. Itsekin harrastan lukemista ja enkä pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että joskus alkaisin tällaista blogia pitämään ja olen kiinnostunut lukemaan ihmisten mietteitä kirjoista. Kirjasto on kohtaamispaikka ja kirjaston blogi on kohtaamispaikka, jossa ihmiset voivat jakaa omia ajatuksiaan ja ottaa kantaa toisten ajatuksiin.