Blogi työvälineenä on mielestäni toivottaman yksilökeskeinen ilmaisukanava. Julkaisujen kannalta ne sopivat parhaimmillaan yksityishenkilöjen ylläpitämäksi, jolloin henkilön omat tyylikeinot sekä mielenkiinnon kohteet pääsevät oikeuksiinsa. Kirjastoblogit eivät herättäneet minussa hirveämmin vastakaikua, kuin eivät muutkaan sosiaalisen median viestintäkikat, paitsi ehkäpä Facebookin tapahtumakalenteri.

Kirjastokin on pohjimmiltaan yritys ja sen vaikutuskanavat ovat tehokkaimmillaan kun käytössä ovat kirjastojen omat sivut ja sovellukset jotka liittyvät aukottomasti kirjaston toimintaan. Tekstipankkina blogi ei löydä mielestäni paikkaa kirjastojen toimenkuvassa. Silloin tällöin olen itse seuraillut useita historia-aiheisia blogeja joihin kerätään erikoislaatuisia anekdootteja historian hämäristä. Arkistolaitokselle yms. blogi voisi hyvinkin sopia, mihin kerätä vastaanlaisia erikoisia huomioita, sillä toisin kuin arkistossa, kirjasto ei saa tekijänoikeuslain mukaan julkaista hyllyissään olevaa materiaalia, ja lopputulema muistuttaisi aina hyllyssä olevan tavaran kuvailua kuin itse asiaa.

Myöskin luen yksityshenkilöiden kirjablogeja, johon blogin julkaisumuoto sopii sangen hyvin. Blogi suosii tiettyä tematiikkaa tai aihepiiriä sisällössään, ja mikä se kirjastoblogissa voisi olla mikä asiakkaat tavoittaisi? Blogien hajanainen luonne on myös omiaan pitämään viestintäyhteyden epäselvänä.

Kirjaston toimenkuvaan sopiii mielestäni parhaiten reaaliaikaisemmat  ja yrityskeskeisemmät kanavat mitä blogi.

Roope