Vaikuttaa siltä, että kovin suurta jalansijaa blogit eivät vielä ole saaneet täällä Oulun eteläisen ja muiden lähiseudun kirjastojen sivustoilla. Tähän tulokseen tulee, kun selailee lähiseudun kirjastojen nettisivuja (tai sitten en vain löydä niitä, sekin on kyllä mahdollista...) ; . Muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta blogeja ei joko löydy ollenkaan, viimeiset päiväykset ovat menneiltä vuosilta tai niitä kirjoitellaan harvakseltaan. (Tässä välissä täytyy tunnustaa, etten ole mikään blogiasiantuntija - olen tullut aiemmin seuranneeksi säännöllisesti vain muutamaa harvaa blogia - joten tuntuu  kovin huteralta ruveta laukomaan mitään kovin varmoja mielipiteitä tällä saralla.)

Näyttäisi kuitenkin siltä, että Facebook-sivut ovat kirjastoille luonteva, helppo ja vaivaton tapa kommunikoida: sen avulla tiedotetaan tapahtumista, näyttelyistä, kyselyistä, kerrotaan uutuuksista jne. Tekstit ovat lyhyitä ja näppäriä laatia ja täyttävät tehtävänsä.

Itse olen ymmärtänyt, että blogit tarjoavat mahdollisuuden FB:a monipuolisempaan pohtivampaan viestintään, jossa voi sukeltaa pintaa syvemmälle ja joka näin ollen vaatii enemmän paneutumista, pitkäjänteisyyttä, asiantuntemusta ja persoonallista otetta ansaitakseen paikkansa. Se on oiva väline kirjastolaiselle, mutta sen ylläpitäminen vaatii varmaan vähän enemmän "sydämen paloa" ja aitoa kiinnostusta, jotta siihen saisi oikeasti sisältöä. Ja luovuuttahan ei tunnetusti voi käskeä, ja arkityössä energiat vain pakkaavat kulumaan ihan siinä välttämättömässä rutiinissa. On työlästä kirjoittaa säännöllisesti, jos on tyhjästäonpahanyhjäistä -olo. (..kuten minulla nyt, kun rupesin kirjoittamaan...). Tämän vuoksi blogit koetaan varmaan astetta työläämmiksi jatkuvan viestinnän välineeksi tietyllä tapaa... Jatkuvuus ja kiinnostavuus ovat vaativia säilyttää nykyisen tietotulvan keskellä...

Tässä lopussa en malta olla mainostamatta jo Taina J:n aiemmassa tekstissään mainitsemaa Haapajärven kirjastolaisten blogia Tuhat elämää, joka tarjoaa oivia kirjavinkkejä ja jota on ilo lukea - se on tehty sydämellä...:)

Mirjami W.